Meistä
Kun alkaa pohtimaan, mikä on sosiaalisen median tulevaisuus, katse kääntyy nopeasti nuoriin ja tuleviin sukupolviin. Strauss-Howen teorian mukaan historia toistaa itseään 80 vuoden sykleissä, joissa aikuistuvan ikäpolven mukana siirrytään aina uuteen käännöskohtaan 20 vuoden välein. Teorian arkkityyppien mukaan Milleniaalit ovat sankareita, jotka raivaavat tietä seuraavalle taiteilija-sukupolvelle.
Näitä ovatkin zoomerit, 1995-2005 välillä syntyneet. He ovat kokeneet paljon jo ennen aikuistumista ja tuovat vahvan oman maailmankatsomuksensa mukanaan. Suuren taiteilija sukupolven vaikutteet näkyvät jo muodissakin, sillä kaikki 90-luvun trendit ovat palanneet vainoamaan meitä milleniaaleja. Mutta miten ihmeessä tämä kaikki liittyy sosialiseen mediaan?
Enää ei ole IRC-galleriaa, MSN-messengeriä tai MySpace:a, mainitsemattakaan Google+ -palvelua. Jos ajatellaan mitä on oppittu MySpacen kuolemasta tai Google+:n epäonnistumisesta, mielestäni nousee yksi selkeä teema – kopiointi ja parhaalla UX:llä kilpailu. Yllättävän harvoin vastaan tulee yhtä hyviä autenttisia ideoita kuin Snapchat tai Pinterest ja useimmiten kun teknologia toimii, kynnys vaihtaa on todella korkea.
Facebook ja Instagram kampailevat jatkuvasti omaa maturisoitumistaan vastaan lisäämällä ja kokeilemalla uusia toiminnallisuuksia, jotka on kopioitu muista kanavista. Esimerkiksi suosittujen Story-postausten idea on otettu suoraan Snapchatistä. Nyt puolestaan TikTokin luoma paine videosisällön lisäämisestä näihin kanaviin on ajautunut siihen, että moni käyttäjä kaipaa takaisin kuvasisältöä. Kaikesta tästä säheltämisestä huolimatta Facebook yhä tavoittaa valtaosan väestöstä juurikin siksi että kynnys vaihtaa tuttu ja turvallinen alusta uuteen on niin korkea. Facebookin alkuperäinen tarkoitus monelle käyttäjälle oli yhteydenpito perheen ja tuttavien kanssa, kun taas Instagram oli kuvagalleria.
LinkedIn, joka yllättäenkin onkin yksi vanhimmista sosiaalisista verkostoista, on jo ymmärtänyt oman arvonsa ja paikkansa sosiaalisien medioiden joukossa. LinkedInin ominaisuudet palvelevat alustan tarkoitusta ja sen käyttäjiä sen sijaan, että lisäarvoa lähdettäisiin hakemaan tuomalla epärelevantteja ominaisuuksia muista sovelluksista. LinkedInkin on kuitenkin myös lopulta taipunut videofiidin maailmaan tämän vuoden aikana.
Nuoret ovat ahkearia sosiaalisen median käyttäjiä ja käyttäjät tekevät somesta median. Se näkyy arkipäivässä: Videoita voi katsoa äänet kaakossa julkisella paikalla jopa hiljaisessa bussissa. Itse istuin kymmenen vuotta sitten bussissa korvat punaisena, jos kuulokkeiden johto sattui irtomaan puhelimesta. Lisäksi ääniviestit yleistyvät, koska kukaan ei enää jaksa kirjoittaa pitkiä viestejä, eikä viitsitä soittaakaan. Nokian 3310:llä merkkimäärä tuli aivan liian helposti vastaan ja aika nopeasti sai kuulla vanhemmilta liian korkeasta puhelinlaskusta.
Pointtini kuitenkin on, että ilman rohkeita uuden teknologian omaksuvia pioneerejä nykytilanne olisi toinen. TikTokista tuskin olisi tullut vuoden 2021 eniten vierailtu verkkosivusto. Ylipäätään sosiaalisen median tarjonta on muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana. Painopiste on siirtynyt entistäkin nopeatempoisemman lyhyt videon pariin ja on täysin ok, että se näkyy katukuvassa.
Kenelläkään ei ole resursseja jokaisen sosiaalisen median kanavan selättämiseen, mutta onko meillä riittävästi ihmisiä pitämään kaikki somet käynnissä? Itse uskon, että jo siinä vaiheessa, kun uuden tuttavuuden kanssa oli sovittava erikseen yhteydenpitovälineistä, tuli selväksi, että niitä on liikaa.
Onks sul IG tai Snäppi?
Ei, mut mul on Messenger.
Mul ei oo Facee…No onks sulla Tiktok?
No joo, on mulla se.
Anna sun käyttis.
On kuitenkin merkittävää, että voimme jo segmentoida käyttäjäkuntaa melko hyvin monilla alustoilla. Twitchissä on gamereitä, Tinderissä sinkuja (toivottavasti) ja Jodel on täynnä anonyymejä opiskelijoita. Pinterestiä selailevat useimmiten naiset, kun taas miehet löytyvät Redditistä. Mutta kaiken kukkuraksi, kuka vain voi olla missä vain, sillä jopa korkeamman luokan johtaja saattaa vapaa-ajallaan pelata GTA 5:sta.
Vastaus kysymykseeni on kuitenkin, että yksi käyttäjä pystyy käyttämään useampia somekanavia, mutta vain mikäli ne tarjoavat erottuvan käyttökokemuksen. Kukaan ei tarvitse kahta TikTokkia, Instagramia tai Tinderiä. Alustoiden on yhä paremmin pystyttävä palvelemaan juuri tiettyjä kohderyhmiä, tarjottava tietynlaista sisältöä ja adaptoiduttava tiettyyn käyttötarkoitukseen. Kilpailu perustuu hyvään ideaan, sitä tukevaan teknologiaan ja pitkäjänteisyyteen kehittämisessä.
Lisäksi on hyvä huomioida, että yksittäisillä käyttäjillä ei ehkä ole halua olla mukana kaikissa kanavissa ja he valitsevat heille oleellisemmat. B2B:ssä LinkedIn tuskin tulee kadottamaan merkityksellisyyttään ja se saattaa jopa laajentua uusille aloille. Instagram ja Facebook toisaaltaan saattavat jäädä vähemmälle käytölle sitä mukaa kun väestö ikääntyy ja uusia alustoja tulee mukaan. Etenkin rekrytoinnin ja opiskelupaikkojen mainonnassa näkyy jo paljon murrosta ja näkyvyyttä on saatava sieltä, missä kohdeyleisö käyttää valtaosan ajastaan. Kun ei enää tiedetä, mitkä kanavat palvelevat mitäkin yleisöä, se tulee johtamaan siihen, että myös markkinointitoimenpiteiden on todennäköisesti laajennettuva useampaan kanavaan tulevaisuudessa.
Some kanavien osalta ei siis ole kissaa karvoihin katsominen. Tulevaisuudessa yleisösi voi olla juurikin Snapchatissä, Redditissä tai jopa OnlyFansissä.