Meistä
Design system -suunnittelujärjestelmät ovat muodostuneet olennaiseksi osaksi modernien digitaalisten kokemusten luomista ja suunnittelua. Nykyaikana organisaatioiden ja yritysten tarpeet levittäytyvät laajasti erilaisille (digitaalisille) alustoille – ja näitä alustoja käyttää ja hallitsee monesti valtava määrä erilaisia ihmisiä. Digitaalinen maailma ei rajoitu nykypäivänä verkkosivuihin, vaan yhtälaisesti webbisivujen rinnalla on applikaatiot, pelit, virtuaalitodellisuus (VR), lisätty todellisuus (AR) ja muut digitaalisen maailman kohtaamispisteet. Suunnittelujärjestelmät antavat työkalut näihin monenkirjaviin ja usein monimutkaisiin tarpeisiin. Tässä artikkelissa käsitellään suunnittelujärjestelmän käsitettä, järjestelmien hyötyjä, haasteita ja mitä tekemistä modulaarisella suunnittelulla on näiden kanssa.
Design-systeemi (suom. suunnittelujärjestelmä) on kokoelma suunnittelun periaatteita ja uudelleenkäytettäviä (yleensä visuaalisia) komponentteja sekä selkeätä ohjeistusta näiden käyttöön. Se toimii yhteisenä kielenä ja visuaalisen johdonmukaisuuden työkaluna suunnittelijoille, kehittäjille ja eri sidosryhmille. Suunnittelujärjestelmien voidaan katsoa vastaavan nykypäivän palveluiden ja brändien muuttuviin haasteisiin esimerkiksi perinteisiä graafisia ohjeistuksia paremmin. Lähtökohtaisesti staattiset, printtiä varten tehdyt perinteiset ohjeistukset eivät sovellu enää sellaisenaan jatkuvasti muuttuviin digitaalisiin ympäristöihin ja skaalautuvat joustamattomuuden vuoksi huonosti uusiin tarpeisiin.
Näkyvin suunnittelujärjestelmän osa-alue rakentuu käyttöliittymän ja visuaalisen ilmeen elementeistä, jotka muodostavat suunnittelun yhtenäisen pelilaudan. Käyttöliittymän ja ilmeen elementteihin kuuluvat design tokenit, komponentit, moduulit, mallit ja näiden dokumentaatio.
Järjestelmän pienimpiä osasia kutsutaan design tokeneiksi. Tokenit määrittävät visuaaliset perustyylit, kuten typografian, värit ja järjestemän mittasuhteet kuten esimerkiksi elementtien välistykset. Tokenit ovat suunnittelun selkäranka ja luovat pohjan kaikkien muiden elementtien johdonmukaiselle ja ketterälle kehitykselle ja käytölle. Design tokenit ovat erityisen tärkeitä, koska niiden varaan perustuu yhtenäinen tapa hallita ja päivittää visuaalisia tyylejä ja määrityksiä läpi koko järjestelmän.
Komponentit ovat tokeneita yhden askeleen isompia rakennuspalikoita. Niiden piiriin voidaan laskea elementtejä kuten napit, alasvetovalikot ja syöttökentät. Siinä missä tokenit ainoastaan määrittävät lähtökohtia, sisältävät komponentit alkeellisia itsenäisiä toiminnallisuuksia (esim. nappi). Hyvin suunnitellut ja dokumentoidut komponentit nopeuttavat kehitysprosessia merkittävästi. Perusteellinen komponenttien suunnittelut varmistaa sekä visuaalisen että toiminnallisen yhtenäisyyden järjestelmässä.
Suunnittelujärjestelmä varmistaa yhtenäisen brändi- ja käyttäjäkokemuksen kaikilla alustoilla ja digitaalisissa kohtaamispisteissä. Johdonmukaisuus ja kuva yhtenäisyydestä syntyy kun käytetään komponentteja ja malleja, jotka määrittävät visuaaliset ja toiminnalliset standardit koko järjestelmässä. Järjestelmällisesti suunniteltu yhtenäinen ilme ja hyvä käytettävyys lisäävät käyttäjien luottamusta ja brändin tunnistettavuutta. Tämä johtaa edelleen parempaan käyttäjäsitoutumiseen ja brändiuskollisuuteen.
Systeeminen lähtökohta mahdollistaa nopean mukautumisen ja reagointikyvyn jatkuvasti muuttuvissa (markkina)tilanteissa. Kun sivustolle tarvitaan uusia ominaisuuksia tai muutoksia, valmiit komponentit ja moduulit voidaan ottaa nopeasti käyttöön eikä suunnittelua tarvitse aloittaa uudelleen lähtöruudusta. Kattava pohjatyö ja systeeminen lähestymistapa säästää aikaa pitkässä juoksussa ja on erityisen hyödyllistä laajan skaalan monimutkaisissa projekteissa.
Selkeän dokumentaation avulla eri tiimien ja sidosryhmien jäsenet voivat sekä nopeasti ymmärtää toisiaan ja hyödyntää järjestelmää samoin periaattein, mikä vähentää virheiden riskiä ja lyhentää mahdollisia perehdytysprosesseja.
Parhaimmillaan suunnittelujärjestelmän käyttö organisaatioissa edistää inklusiivisuutta ja tiimityötä. Yhteinen työalusta tarjoaa selkeän kielen ja toimintatavan, joka tuo suunnittelijat, kehittäjät ja muut sidosryhmät saman pöydän ääreen. Tämä yhteinen kieli helpottaa kommunikointia ja vähentää väärinymmärrysten riskiä, mikä johtaa sujuvampaan yhteistyöhön. Lisäksi suunnittelujärjestelmän tarkoitus on tukea monialaisia tiimejä ja täten edistää mahdollisuuksia innovatiivisille ja inklusiivisille ratkaisuille.
Selkeä yhteinen alusta luo uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön, kun selkeästi määritellyt komponentit ja mallit helpottavat eri tiimien välistä työnjakoa ja yhteistä kehittämistä. Kun järjestelmässä otetaan huomioon saavutettavuus ja monimuotoisuus (suunnittelun) eri vaihessa, varmistetaan että tuotteet ovat myös käytettävissä mahdollisimman laajalle käyttäjäjoukolle.
Suunnittelujärjestelmä antaa suunnittelijoille ja kehittäjille vapauden innovoida rakenteellisessa ympäristössä. Modulaarisuuteen nojaava lähtötilanne mahdollistaa järjestelmän elementtien vapaan yhdistelyn ja mukauttamisen projektin ja brändin tarpeiden mukaan. Joustavuus tukee luovuutta ja mahdollistaa nopean reagoinnin palautteeseen ja esimerkiksi markkinatrendeihin, mikä voi edelleen parantaa tuotteen kilpailukykyä.
On hyväksyttävä, että järjestelmä ei tule ikinä täysin valmiiksi ja se muuttuu ja kehittyy tarpeiden ja uudistuvien teknologioiden mukana. Tämä tosin varmistaa sen että järjestelmä pysyy elävänä, jatkuvasti prosessissa olevana orgaanisena kokonaisuutena.
Mikäli sisällöntuotannosta ja -hallinnasta puuttuu säännöt ja näkemys, voi järjestelmän käyttö ja ylläpito olla haastavaa. Eri käyttäjien tarpeet pitäisi pystyä huomioimaan ylläpitämällä ja kehittämällä järjestelmää jatkuvasti.
Parhaimmassa tapauksessa suunnittelujärjestelmä tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan suunnitteluun, sisällön ja brändin hallintaan ja kehitykseen. Tämä on yhtenäisen, skaalautuvan ja käyttäjäystävällisen digitaalisen kokemuksen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Modulaarinen verkkosuunnittelu perustuu Lego-palikoiden tapaan uudelleenkäytettävien moduulien käyttöön. Työtapana modulaarinen suunnittelu ei ole millään tapaa uusi ja esimerkkejä löytyy historiasta muinaisten roomalaisten leirien rakennustavasta Volkswagenin autotuotannon linjoihin. Modulaarisuus luo kunnon suunnittelujärjestelmään pohjatessa erittäin joustavan lähtökohdan verkkosivustojen ja digitaalisten palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen.
Sen sijaan että rakentaisimme verkkosivukehityksessä käsityönä kuusi kiinteää, sisällön suhteen määrämittaista sivupohjaa, on käytännönläheisempää suunnitella muutama moduuli joiden järjestystä ja määrää varioimalla (per sivu) saadaan käyttöön huomattavasti useampia sivupohjia. Jo viiden ennalta määritetyn moduulin avulla saadaan kattava määrä sivupohjien versioita. Sisällöntuotanto helpottuu kun mitään sisältöä ei tarvitse pakottaa tiettyyn muotoon tai mittaan.
Joustava työtapa mahdollistaa nopean reagoinnin esimerkiksi liiketoiminnan muutoksiin ja (sivuston) käyttäjien palautteeseen. Verkkosivuston tehokkuutta ja käyttökokemusta suhteessa tilanteeseen voidaan parantaa lennosta koska elementit ovat vapaasti järjesteltävissä ja muokattavissa.
Modulaariseen malliin rakennetun verkkosivuston merkittävä etu onkin nopea A/B-testauksen mahdollisuus. Moduulien ja komponenttien ollessa ovat valmiiksi määriteltyjä, uusia sivupohjien versioita ja yhdistelmiä voidaan luoda ja testata verrattain kevyesti ilman valtavia muutoksia koko järjestelmään. Matalan kynnyksen iterointimahdollisuus helpottaa toimivien ratkaisujen löytämisessä - sekä paremman käyttäjäkokemuksen että konversioiden lisäämiseksi.
Suunnittelujärjestelmät ovat tulleet olennaiseksi osaksi modernissa verkkosivukehitystä, tarjoten jykevän viitekehyksen, joka parantaa suunnittelun johdonmukaisuutta ja skaalautuvuutta - myös brändinvartijat pysyvät tyytyväisenä sääntöjen ollessa kaikille selviä. Yhdistämällä systeeminen tekeminen modulaariseen verkkosuunnitteluun, yritysten ja organisaatioiden on helpompi luoda käyttäjäystävällisiä ja visuaalisesti yhtenäisiä digitaalisia kokemuksia. Lähestymistavan omaksuminen ei ainoastaan virtaviivaista suunnitteluprosessia, vaan edistää lisäksi yhteistyötä ja avaa tien kestävämmälle digitaaliselle kehitykselle ja läsnäololle.