Ollako vai eikö, siinä pulma –kuluttajat pohtivat somekäyttäytymisensä vaikutuksia

Sosiaalinen media on muuttanut merkittävästi kuluttajakäyttäytymistä ja yritysten tapaa tavoittaa asiakkaitaan. Perinteisten demografisten, sosiaalisten ja psykologisten tekijöiden rinnalle on noussut uudenlainen vaikuttaja, algoritmien ohjaama digitaalinen ympäristö. 

Sosiaalinen media ei ainoastaan tuo yrityksiä ja kuluttajia lähemmäs toisiaan, vaan se myös vaikuttaa mielipiteisiin, ohjaa ostokäyttäytymistä ja levittää tietoa – toisinaan myös harhaanjohtavaa. Harhaanjohtava markkinointi ja viherpesu ovat yleistyneet, kun yritykset mainostavat tuotteitaan vastuullisina ilman konkreettisia väitteitä tukevia tekoja. Tämä luo yrityksille uuden haasteen: kuinka markkinoida eettisesti, hyödyntää somea vastuullisesti ja rakentaa aitoa luottamusta kuluttajien keskuudessa?

Sosiaalinen media on mahdollistanut kuluttajille aiempaa paremman pääsyn tietoon yritysten vastuullisuudesta. Kestävän kehityksen teemoja, kuten eettistä muotia, ympäristöystävällisiä tuotteita ja yritysvastuuta, nostetaan esiin vaikuttajien, brändien ja kuluttajien itsensä toimesta. Erilaiset kuluttajien luomat hashtag-liikkeet ja viraalit kampanjat voivat ohjata kulutusta kestävämpään suuntaan.

Monet yritykset, jotka hyödyntävät somea vastuullisuusviestinnässään, kertovat avoimesti toimitusketjuistaan, tuotantotavoistaan ja arvoistaan. Tämä voi vahvistaa vastuullisten yritysten kilpailuetua ja lisätä painetta muille toimijoille toimia läpinäkyvämmin. 

Kuluttajat puolestaan käyttävät somea brändien vastuullisuuden arvioimiseen ja jakavat suosituksia eettisistä valinnoista. Esimerkiksi TikTokin ja Instagramin faktantarkistustoiminnot ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta niiden tehokkuus on vaihdellut. Samalla EU:n helmikuussa 2024 asettama digipalvelusäädös (Digital Services Act, DSA) pyrkii estämään laitonta ja haitallista toimintaa, sekä torjumaan disinformaatiota ja turvaamaan käyttäjien oikeuksia.

Yritysten rooli someympäristössä ei rajoitu vain mainontaan ja markkinointiin. Ne ovat myös vastuussa siitä, miten niiden viestintä vaikuttaa kuluttajiin. Läpinäkyvyys ja rehellinen viestintä ovat avainasemassa. Kuluttajat odottavat yrityksiltä konkreettisia tekoja vastuullisuuden eteen, eivät vain kliseisiä mainoslauseita täynnä suuria lupauksia.

Lisäksi yritykset voivat hyödyntää somea vastuullisesti tarjoamalla faktapohjaista tietoa, vastaamalla kuluttajien kysymyksiin ja osallistumalla aktiivisesti keskusteluun. Brändit, jotka ottavat vastuullisuuden vakavasti ja kommunikoivat siitä avoimesti, voivat rakentaa pitkäaikaista luottamusta ja sitouttaa kuluttajia eettisempiin valintoihin.

Sosiaalinen media voi olla sekä vastuullisuuden edistäjä että este. Se tarjoaa mahdollisuuksia lisätä tietoisuutta ja kannustaa kestäviin valintoihin, mutta sen rakenteelliset haasteet, kuten algoritmit, misinformaatio ja somekuplat, voivat ohjata kulutusta myös haitalliseen suuntaan.

Jokaisen meistä on syytä pohtia omaa somekäyttäytymistään. Uskonko kaiken, mitä näen somessa vai tarkistanko tietoni? Suosinko brändejä, jotka toimivat vastuullisesti vai teenkö ostopäätökseni impulsiivisesti? Vaadinko yrityksiltä läpinäkyvyyttä ja vastuullisia tekoja?

Yritysten ja kuluttajien vastuulla on hyödyntää somea viisaasti, suosia läpinäkyvää viestintää, kyseenalaistaa viherpesua ja tukea eettisiä brändejä. Kun somea käytetään harkiten, se voi olla voimakas väline vastuullisemman huomisen puolesta.

Mitä yritysten kannattaa huomioida?

• Ole läpinäkyvä – kerro avoimesti tuotantoketjuista ja vastuullisuustoimenpiteistä.
• Vältä viherpesua – tue vastuullisuusväitteitä faktoilla ja konkreettisilla teoilla.
• Hyödynnä somea aktiiviseen keskusteluun – vastaa kuluttajien kysymyksiin ja tuo esiin eettisiä toimintatapoja.
• Kouluta seuraajakuntaasi – jaa asiantuntevaa ja tarkistettua tietoa vastuullisesta kuluttamisesta.