Digimainonnan tila ja suunta vuodelle 2024

On aika taas pohtia vuoden 2022 suuntaa ja perehtyä kerättyyn dataan. Tässä artikkelissa kokoamme, mitä on hyvä tietää ja mitä asioita yrityksissä on hyvä ottaa työn alle lähitulevaisuudessa.  

Kantar ja IAB kokoavat useista eri lähteistä (mediatalot, markkinointitoimistot) yhteen tietoa digimainonnan panostuksista. Panostusdata on estimaatti, koska tarkan datan kerääminen erittäin pirstaleisesta markkinasta on vaikeaa, mutta luvut antava hyvää suuntaa siitä mihin ollaan menossa.

Vuoden 2021 aikana digitaalisen median mainonnan määrä on kasvanut ja yhä useampi yritys panostaa markkinointibudjetissaan sosiaalisen median mainontaan ja displayhin. Digitaalisen mainonnan osuus koko mediapanostusten kakusta oli 49 % vuoden 2021 toisella kvartaalilla. Tämän vuoden aikana panostukset ovat jatkaneet kasvuaan sosiaalisessa mediassa, display- ja videomainonnassa. Hakukone- ja somemainonta haukkaavat yhdessä jo n. 30 % kaikista mediapanostuksista (offline + online) Suomessa.

Mediapanostusten seuraaminen Suomen tasolla antaa hyvää osviittaa panosten kehittymisestä ja allokaatiosta, mutta jokaisella yrityksellä on toki oma ja uniikki tilanne. Vähintään vuosittain kannattaa tarkastella oman digitaalisen markkinoinnin panostustasoa kriittisesti:

• Takaako hakukonemainontaan asetetut panostukset näkyvyyden ja positiiviseen suuntaan kasvavat tulokset?
• Mikä on kilpailijakentän ja markkinoiden tilanne?
• Hyödynnetäänkö sosiaalista mediaa monipuolisesti taktisten ja brändillisten tulosten saavuttamiseksi?
• Ovatko somessa käytettävät mainosmateriaalit kiinnostavia sekä kanavaan ja tavoitteeseen sopivia?
• Kohdennetaanko mainontaa riittävästi kaikissa kanavissa ja onko asiakaspolun eri vaiheille sopivaa mainontaa?

Tavoitteena markkinoinnissa on yhä aiempaa parempi ja personoituvampi monikanavainen asiakaskokemus. Sosiaalisen median tarjoamat tarkat mahdollisuudet yleisökohdennukseen houkuttelevat. Samalla myös Google tuo käyttöön arvokasta dataa, tekoälyä ja koneoppimista mainonnan tehostamiseen. Mainontaa voidaan kohdistaa yhä paremmin oikeille yleisöille ja ostopolun eri vaiheissa oleville potentiaalisille asiakkaille.

Viime vuosina verkkokauppa on kehittynyt kovaa vauhtia. Tämän perässä kasvaa vaade yritysten omalle, ensimmäisen osapuolen datalle, ja ns. kovan (ja tunnistautuneen) asiakasdatan keräämiselle. Googlen kehittämien ratkaisujen seuraaminen ja esimerkiksi Analytics 4:n käyttöönotto on ajankohtainen asia, joka helpottaa tietojen käsittelyä yksityisyydensuojaa kunnioittavalla tavalla.

Digipaastot tai yksityisyyshuolet ovat todellisia ilmiöitä, mutta ne eivät isossa kuvassa vielä näy mediakäytön luvuissa. Suomalaisen mediapäivän pituus on edelleen noin 8 h ja lähes puolet siitä vietetään erilaisten digikanavien parissa.

Kanavien käyttö pirstaloituu edelleen, etenkin mitä nuorempaan kohderyhmään markkinointi kohdistuu. Toisaalta isojakin “koko kansan” kanavia löytyy. Markkinoinnin näkökulmasta isot some-kanavat, Youtube, Facebook ja Instagram, on lähes aina huomioitava kanavamixissä. Samoin Twitter, Snapchat ja LinkedIn voivat olla kohderyhmästä riippuen hyvinkin oleellisia ja isoja kanavia. Ei tule myöskään unohtaa isoja kotimaisia uutismedioita, jotka eivät ole menettäneet otettaan ja vaikuttavat yhä tehokkaasti kaikissa ikäryhmissä (IS, IL, HS, MTV3).

Monelle markkinoijalle on tulevana vuonna ajankohtaista ottaa pilotointiin myös uusia kanavia. Tiktok, Jodel ja Pinterest ovat kaikki mahdollistaneet mainonnan tekemisen Suomesta käsin. Etenkin somessa käytettäviin sisältöihin ja videoihin tulee panostaa kanavan vaatimuksien mukaisesti.

Oiva vaihtoehto oman somemainonnan tueksi on vaikuttajamarkkinointi, jonka avulla voidaan kasvattaa somenäkyvyyttä ja brändin tunnettuutta etenkin alle 30-vuotiaiden keskuudessa. Markkinoinnin sisällön puolesta kannattaa vielä ottaa huomioon audion ja podcastien kasvava suosio yli 18-vuotiaiden joukossa. Verkkotapahtumista on tullut myös pysyvä osa markkinointia.